CV
s. 1994 Jämsässä
KOULUTUS:
- Luokanopettaja
- Kasvatustieteen maisteri, Helsingin yliopisto (2020)
- Kasvatustieteen kandidaatti, Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kampus (2018)
- Ylioppilas (Jämsän lukio 2013)
TYÖKOKEMUS:
- Helsingin kaupunki
- Luokanopettaja (2020-)
- Apulaisrehtori, Helsingin kaupunki (2023-2024)
- Posti Oyj
- Postityöntekijä (kesätöinä ja opintojen ohessa Jämsässä ja Helsingissä 2013-2020)
- K-Citymarket Jämsä
- Kassatyöntekijä (kesä 2012)
LUOTTAMUSTEHTÄVÄT:
- Varusmiessoittokunnan reserviläiset ry.
- Puheenjohtaja (2016-2017)
- Hallituksen jäsen (2015-2016)
- Jämsän kaupunginvaltuusto
- Varavaltuutettu (2012-2015)
- Keski-Suomen Kokoomusnuoret
- Piirihallituksen jäsen (2011-2014)
- Lapsiasiavaltuutetun toimisto
- Nuori neuvonantaja (2010-2012)
- Nuor Jämpsä (nyk. Jämsän nuorisovaltuusto)
- Puheenjohtaja (2009-2012)
SOTILASARVO:
- Reservin kersantti
- Varusmiespalvelus: Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta PVVMSK (1/14), Hämeen rykmentti (Lahti) ja Panssariprikaati (Parola)
Ääni kuuluviin
Lapsuuteni oli turvallinen. Perheeni kolmesta lapsesta vanhimpana opin jo nuorena kantamaan vastuuta ja pitämään huolta nuoremmistani. Vaikka vanhempani olivat aivan tavallisia duunareita, sain mahdollisuuksia kokeilla ja löytää itselleni mieluisia harrastuksia, joista muodostui minulle tärkeitä tapoja toteuttaa itseäni. En enää aktiivisesti harrasta soittamista tai laulamista, mutta olen oppinut arvostamaan kulttuurin ja muun sivistyksen tärkeyttä ihmisen elämässä. Lapsuuden musiikkiharrastuksesta on ollut suuri hyöty myös nykyisessä työssäni.
Olen aina ollut herkkä, ajatteleva ja kuunteleva. Yläkouluiässä musiikin rinnalle tuli vaikuttaminen, kun halusin saada ääneni kuuluviin musiikin lisäksi muussakin elämässä. Pääsin oppilaskunnan hallitukseen ja pian tie vei jo nuorisovaltuustoon ja sen puheenjohtajaksi. Näin jo tuolloin, mitä kuntapoliitikon työ on lautakunnassa. Innostuin todella, kun nuorten ääntä kuunneltiin ja saimme edistämiämme asioita läpi yhteistyöllä.
Yläkoulun ja lukion taitteessa silloinen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula haki tuekseen nuorten neuvonantajien ryhmää. Hain mukaan ja pääsin tuomaan esille mielipiteitäni entistä isompiin asioihin aina eduskunnan valiokuntaan ja Belfastiin asti. Vuodet neuvonantajaryhmässä olivat paitsi vaikuttamisen myös lapsen oikeuksiin tutustumisen kannalta merkittäviä.
Puoluepoliittinen heräämiseni tapahtui vuonna 2011, kun liityin Kokoomusnuoriin. Kotona oli aina seurattu puoluepolitiikkaa - ja ihme kyllä, vaikka äitini on kokoomuslainen ja isäni demari, en muista suuria poliittisia riitoja. Samanlaista äärilaitojen yhteensovittamista tarvittaisiin tämänkin päivän politiikassa.
Kokoomusnuorissa näin puoluepolitiikan hienot, mutta myös rumat puolet. Nuorten Liiton toiminta oli kaltaiselleni herkälle sielulle paikoin melkoista peliä, jonka kyydissä oli vaikea pysyä. Sittemmin aikuiselämän kuohut ovat kovettaneet pintaani, enkä ole enää niin herkkänahkainen. Valehtelua ja selkäänpuukottamista en voi kuitenkaan sietää.
Osallistuin elämäni ensimmäisiin vaaleihin puolueen jäsenenä vuonna 2012. Kuntavaalit olivat vasta 18 vuotta täyttäneelle abiturientille jännittävä ja yllättäväkin kokemus. Arvan kautta minut valittiin varavaltuutetuksi. Olin Kokoomuksen jäsen ja varavaltuutettu vuoteen 2015 saakka, kunnes erosin puolueesta ja luottamustoimestani aloitettuani luokanopettajaopinnot yliopistossa Savonlinnassa. Koin, että tarvitsen aikaa ajatuksilleni: maailmaa oli parempi tarkastella värittömien linssien läpi.
Nyt lähes 10 vuotta myöhemmin olen valmis. Tiedän, mitä on vaikuttaminen lähes kaikilla mahdollisilla tasoilla järjestöistä puoluepolitiikkaan. Tiedän, mitä vaikuttaminen on parhaimmillaan ja pahimmillaan. Tiedän mitä haluan, tiedän mitä tarvitaan. Lupaan kuunnella, puolustaa, edistää, vahvistaa. Lupaan vaikuttaa. Vaalilupaukset loppuvat tähän.
Arvoni
Olen oikeistoliberaali humanisti.
Luotan ihmiseen. Jokainen ihminen on arvokas yksilö. Tarvitsemme kaikkia ja kaikenlaisia ihmisiä. Tarvitsemme toisiamme.
Suomi on minulle rakas kotimaa. Suomalaisuus on minulle tärkeä määritelmä, jonka merkitystä haluan laajentaa. Suomalaisuus ei tarkoita syntyperää tai täydellistä kielenhallintaa.
Ihmisten tulee saada valita, mitä tuotteita ja palveluita he kuluttavat. Markkinatalouteenkin kuuluu kuitenkin vastuu ympäristöstä ja ihmisoikeuksista. Päättäjien tehtävä on valvoa etuamme.
Fanitan hyvinvointivaltiota, jossa myös heikommista huolehditaan. Saavutettavat terveyspalvelut, sivistys ja koulutus kuuluvat kaikille.
Päätösten tulee olla ympäristömme kannalta kestäviä. Ilmastonmuutos on totta ja sen hidastamiseksi on tehtävä kaikki voitava. Tuhoamisen sijaan meidän tulee suojella ympäristöämme.
Kun näitä kerran varmasti kysytään:
- Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet? Kyllä!
- Naisten ja tyttöjen oikeudet? Kyllä!
- Aborttioikeus? Kyllä!
- Rasismi? Ei!
- Hyvinvointivaltio? Kyllä!
- Turkistarhaus? Ei!
- Ilmastonmuutos on uhka? Kyllä!
- Suomi Euroopassa? Kyllä!
- Suomi Natossa? Kyllä!
- Veronkorotukset? Ei!
- Laadukkaat ja riittävät oppimateriaalit kouluihin? Kyllä!
- Eutanasia? Kyllä!
- Uskonto + politiikka? Ei!
- Suvivirsi kevätjuhlassa? Kyllä!
- Vihapuhe? Ei!
- Lapsiystävällisyys? Kyllä!
- Kaikenlaiset autot kuuluvat keskustaan? Kyllä!
- Vahvat viinit ruokakauppoihin? Kyllä!
- Yrittäminen? Kyllä!
- Kaupungin infra suunnitellaan pyöräilijät edellä? Ei!
- Pienemmät ryhmäkoot kouluihin? Kyllä!
- Jonoista hoitoon? Kyllä!